Startup viritteillä?

Yrityksen perustaminen on nopea ja selkeä lista tehtäviä. Uhraa aikaa perustamiskikkailujen sijaan strategian tekoon ja sen toteuttamiseen erityisesti digivaikuttamisen ja myynnin osalta. Alla näet konkretiaa ja selkeät stepit yritysidean viemiseksi kohti laskuttavaa yritystä.

Yrityksen perustaminen on helppoa. Et tarvitse Oy:tä alkuun vaan voit aloittaa perustamalla toiminimen. Kaavakkeen täyttö vie 10min ja kun olet maksanut perustamismaksun euro 75 sekä lähettänyt kaavakkeen on homma valmis. Saat pian postitse ilmoituksen toiminimesi perustamisesta. Lisää tmi:n perustmisesta löydät täältä.

Kun sinulla on yritys, voit laskuttaa. Tarvitset siis asiakkaita. Ne löytyvät netistä; niin myös sinä. Varaa itsellesi hyvä domain, joka mielellään sisältää kohderyhmäsi käyttämän googletushakusanan. Voit etsiä hyviä nettisivun osoitteita täältä.

Laskutuksen alkuun. Jotta asiakkaasi pystyvät maksamaan, sinulle täytyy sinun tehdä laskuja. Niiden teko on todella helppoa ja ilmaista. Käytä Isoltan ohjelmistoa laskutukseen. Perusversion siitä saat luonnollisesti ilmaiseksi. Se käy myös hyvänä asiakasrekisterinä ainakin alkuvaiheessa.

Nettisivut vireille. Jos teet ne itse, niin käytä esimerkiksi jotain seuraavista palveluista:

Wix

WordPress

Envato

Jos ostat sivuston ulkopuoliselta tekijältä niin varmista, että he tekevät myös hakukoneoptimoinnin sivustolle. Ilman hakukonenäkyvyyttä olet kuin ruokakauppa korvessa. Kukaan ei löydä sinua vaikka olisit kuinka hyvä.

Esitteitä jaettavaksi? Haluat kaikesta digistä huolimatta tyylikkäitä flyereita ja esitteitä annettavaksi vaikka tulevaan kutsuvierasiltaan. Ne teet täällä. Pyydä hyvät layout:t nettisivuntekijältä jo siinä vaiheessa, kun hän työstää sivustoasi.

Sinulla on firma; sinulla on perustason näkyvyys. Panosta viimeistään nyt hyvään pelisuunnitelmaan yrityksesi menestyksen takaamiseksi! Hyvästä strategiasta -pelisuunnitelma- voit lukea saat lisätietoa sivuiltani: www.innostavalmennus.fi

Rahan teon logiikka case: fysioterapia-alusta.

 

Liiketoimintamallia koskeva tekstitrilogia saa viimeisen osansa. Jatkona kirjoituksilleni Kyvykkyys sekä Liiketoimintamalli ja digiasiakkaat paneudun seuraavassa tarkemmin rahanteon logiikkaan.

Hyvä strategia ja siten myös sitä toteuttava liiketoimintamalli kertovat, miten juonekkaasti asiakkailta tulee enemmän rahaa, kuin sitä yritystoiminnan pyörittämiseen menee. Casena toimii fysioterapia-alusta, jollaista en ainakaan vielä tiedä olevan Suomen fysioterapiakentällä. Asiakkaiden digitaalisen ostokäyttäytymisen tilastoja nähneenä sellaiselle on kuitenkin huomattava tarve.

Alusta on esimerkiksi internetsivu, jossa on  sovelluksia. Internetsivustoon liitetyt sovellukset luovat käyttäjille mahdollisuuden arvostella, nostaa omaa sijoitusta maksamalla jne. Hyviä esimerkkejä menestyvistä alustoista ovat Airbnb sekä Alibaba.

 

Alustat ja rahanteko

Alustat ovat äärimmäisen mielenkiintoinen liiketoiminnan mallintamisen kohde. Eräs itseäni kutkuttava haaste niissä on rahan teon logiikka. Moni sinänsä mielenkiintoinen ja suuren yleisön tietämä alusta toimii tappiolla. Toisin sanoen alusta kerää sekä tuottaja- että kuluttajamassaa kaupallistaakseen lopulta logiikalla (x) aikaansaannoksensa. Haaste on siinä, että usein edellä mainitut alustan osapuolet saapuvat käyttäjiksi juuri ilmaisuuden vuoksi. Jos toista osapuolta ei ole; ei myöskään alustan toinen osapuoli saavu alustan käyttäjiksi.

Esimerkiksi ilman erinomaista sisältöä tuottavaa fysioterapeuttiverkostoa, ei alustalla ole myöskään lukija/katselijakuntaa ja siten maksuhaluista fysioterapia-asiakasmassaa myöhempää rahantekoa varten.

Alustapohjaisen liiketoimintamallin haaste! Miten tehdä rahaa ilmaiseen tottuneella massalla?

Rahan teon logiikka case: fysioterapia-alusta.

Fysioterapian yksi isoja haasteita on se, että potentiaalinen asiakaskunta ei tiedä, mitä fysioterapeutit tekevät ja millaisissa tilanteissa fysioterapeuttien ammattitaitoa kannattaa hyödyntää. Tapauksemme rahanteon logiikka ammentaa pohjimmiltaan juonensa juuri edellä mainitusta ilmiöstä. Potentiaalinen asiakaskunta tulee sosiaalisen median jakojen ja nerokkaasti hakukoneoptimoidun alustan houkuttelemana oppimaan itsestään ja siinä sivussa hieman salakavalasti myös fysioterapian vaikuttavuudesta.

Itse rahanteko. Miten saadaan fysioterapeutit tuottamaan audiovisuaalisesti mukiin menevää sisältöä siten, että se todella antaa ilmaiseksi hyötyä sille, joka siihen perehtyy, ja toisaalta myös opettaa perehtyjää haluamaan lisää?

Se lisää on maksullinen ja konkreettinen fysioterapiakäynti. Jokaisesta sivuston kautta ostetusta fysiotetapiakokonaisuudesta tulee siivu kyseisen kaupan mahdollistaneen sisällön tuottajalle. Eli kustannus syntyy kun kauppa syntyy. Ei kauppaa ei kustannuksia. Mitä paremmin tuotat ja vaikutat lukijaan/katselijaan sitä enemmän saat kauppoja.

Rahanteon alustava logiikka by short:

  1. Sivuston kautta syntyneistä kaupoista prosenttiosuus (x) fysioterapia-alusta Oy:lle.
  2. Mahdollisen suosion räjähdyksen myötä sisällön tuottajilla on mahdollisuus ostaa ”premium”-sijoitusta kaikkien muiden sisällöntuottajien yläpuolelle vrt.Google Adwords -logiikka.

Kaiken kaikkiaan kutkuttava tapa hyödyttää asiakkaita ja googlediagnoosien etsijöitä illan pimeinä hetkinä.

 

 

 

 

 

 

 

Kyvykkyys

 

Liiketoimintamalli ja digiasiakkaat -postaukseni saa jatkoa. Tarina jatkuu ja oheisessa tekstissä pureudutaan tarkemmin liiketoimintamallin ”sisäiseen”puoleen. Tarkoituksena on pureutua kyvykkyyden komponentteihin.

LIIKETOIM.MALLI

 

Visio kirkkaana mielessä ja pelisuunnitelma kunnossa!

Liiketoimintamalli purkaa pelisuunnitelman eli strategian  osiksi. Hyvä strategia on sellainen, jossa on diagnoosi siitä maailmantilasta, jossa yritys aikoo pärjätä. Hyvä strategia kertoo myös konkreettisesti, miten yrityksessä aiotaan vastata diagnoosissa esiin tulleisiin seikkoihin. Se -miten- on pitkälti yrityksen kyvykkyyttä. Nerokas tapa yhdistellä tekemistä ja omaisuutta sekä verkoston osaamista. Se -miten- on helppo visualisoida liiketoimintamallin avulla.

Liiketoimintamallien sisäinen puoli muodostuu resursseista eli karkeasti ottaen ihmisistä, laitteista, rahasta ja muusta omaisuudesta. Niistä asioista, joita tarvitaan lisäarvon luomiseksi asiakkaalle. Agendalla on myös tekeminen. Ne jutut, joita tapahtuu päivittäin lisäarvon luomiseksi asiakkaille.

Monissa liiketoimintamalleissa sekä tekemisen, että resurssien kohdalla käytetään etuliitettä ydin. Sana ydin kuvaa juuri sitä ilmiötä, joka on tärkeää niin liiketoimintamallin, strategian kuin myös liiketoimintasuunnitelman menestyksen kannalta. Sana ydin alleviivaa niin tekemisen, resurssien kuin myös kumppanien valintaa ja merkityksellisyyttä. Ydin on vihje siitä, että sen perästä löytyvät tekijät, ovat yrityksen kilpailukyvyn kannalta äärimmäisen olennaisia.

 

 

 

Ydintekeminen. 

Se hyvän strategian kannalta merkityksellinen tekeminen, jonka perusteella asiakkaat esimerkiksi:

  1. Kiinnostuvat, klikkaavat, tulevat käymään, suosittelevat, ostavat yhä uudelleen jne.
  2. Se tekeminen, jolla saamme työntekijät loistamaan ja toisin päin jne.
  3. Se hoitotapa, jolla asiakas saadaan kuntoutumaan, kun muut siinä epäonnistuvat.

Nykyajan kuluttaja-asiakkaalle lisäarvon luonti on lähes  reaaliaikaista some-aktiivisuutta, onlinemyyntiä,  ja asiakkaan auttamista siellä ja silloin, kun hän apua tarvitsee. Se on kykyä luottaa ja toimia sähköisessä maailmassa aidosti ja hyvin ajasta ja paikasta riippumatta. Tiettyä rajattua kohderyhmää palvelemaan erikoistuneiden palveluyritysten liiketoimintamallissa tässä kohdassa on lähes poikkeuksetta omaleimainen ja asiakkaan odotukset ylittävä asiakaspalvelu. Se on siinä diginä tai ilman digiä!

Ydinkumppani

On sellainen toimija, jonka tärkeys liiketoiminnalle on olennainen. Hän ei ole välttämättä yrityksen palkkalistoilla. Hän täydentää esimerkiksi moniammatillista tiimiä tarvittaessa ammattitaidollaan.

Eli kääntäen, ilman häntä yrityksen kyky luoda lisäarvoa asiakkaille heikentyy merkittävästi. Ydinkumppani sosiaali- ja terveysalan yritykselle on asiantuntija, joka pystyy tuottamaan Käypähoitosuositusten kriteeristön täyttävää sisältöä kuvin, tekstein ja videoin. Fysioterapia-yrityksessä hän on esimerkiksi  koulutettu fysioterapeutti sekä myös kuvan- ja tekstinkäsittelyn ammattilainen. Ammattilainen, jonka osaamisesta on niukkuutta. Kumppani, joka on olennaista saada osaksi tiimiä sapelien kalistelun sijaan.

Ydinkumppaniksi katsoisin myös sellaisen markkinoinnin automaation palvelun tarjoajan, joka osaa mallintaa sote -asiakkaan sähköisen polun ja pystyy myös tekemään järkevällä kustannuksella kuluttaja-asiakkaita palvelevan markkinoinnin automaation toteutuksen.

 

Ydinresurssit

Sellaista omaisuutta, jonka hankkiminen, kehittäminen tai omistaminen on hyvän strategian toteutumisen kannalta olennaista.

Ydinresursseja ilman tekeminen on turhaa. Digiasiakkaita palvelevan sote –yrityksen kohdalla sellainen on ehdottomasti asiakkaan terveystietojen aukottoman ja turvallisen käsittelyn varmistava järjestelmä. Esimerkkinä käy kansallinen potilastietojärjestelmä Kanta tai etälääkäripalvelu Meedoc ja sen järjestelmä. Ydinresurssi on terveydenhoitoalan toimipisteperustaisessa busineksessa myös sellainen toimitila, joka kannustaa asiakasta perehtymään ja testaamaan lisämyyntituotteita. Tila luo tekijöiden ohella elämyksen. Siellä ei haise käsidesi. Lisämyyntikykyinen ja -haluinen terveydenhuoltoalan ammattilainen on myös luonnollisesti kelpo esimerkki harvinaisesta ydinresurssista.

Digitaalisuus kyvykkyyden tekijänä

Alasta riippumatta digitaalisen asioinnin määrä kasvaa huimaa vauhtia. Sekä hyvän strategian että sitä toteuttavan toimivan liiketoimintamallin ydinosia tulisi olla erilaiset digiratkaisut.Esimerkiksi Kesko ja S-ryhmä ovat  huomioineet digitaalisuuden strategiassaan.

Yllättävän vähän digitaalisen kyvykkyyden komponentteja pienen yritysstrategialukukierroksen jälkeen eri alojen yritysten pelisuunnitelmista kuitenkaan löytyy.  Kun otetaan annettuna faktat esimerkiksi kuluttaja-asiakkaiden sähköisen ostamisen sekä suosittelun määrästä tilanne tuntuu hämmästyttävältä. Tehdään siis strategiaa ilman asiakaslähtöisyyttä? Alla muutama ote digitaalisuudesta osana kuluttaja-asiakkaiden ostokäyttäytymistä.

Internetin käytön ja eräiden internetin käyttötapojen yleisyys 2015

46% 16-89 vuotiaista suomalaisista oli ostanut viimeisen 3kk ikana jotain netistä. 35-44 vuotiaista näin oli tehnyt 69%.

Lähde: Tilastokeskus 2015

Kesko ja digitaalisuus

Käyttötavarakauppa murroksessa. Asiakkaat haluavat monikanavaisia asiointimahdollisuuksia.

Lähde: http://www.kauppa.fi

 

 

 

 

 

 

 

HYVÄ STRATEGIA JA SE PIENI SELITTÄMÄTÖN TEKIJÄ!

Se ei ole joukko hienoja sanoja, lista tavoitteita, slogan tai mikään mukaan sellainen asia, joka ei kerro, mitä ja miten teemme. Lisäksi siinä on ripaus jotain selittämätöntä, vaikeasti kopioitavaa.  Tämä teksti syntyy samalla, kun luen erinomaista teosta siitä, mikä on hyvä strategia. Pienenä varoituksen sanana sanottakoon, että tämän tekstin käytännön kontribuutio on vähäinen ja teksti on pitkä. Nyt ollaan syvissä vesissä mutta strategisen ajattelun lähteillä joka tapauksessa.

Kirja on erinomainen mutta mielestäni jättää liian rationaalisen kuvan menestysstrategian synnystä ja toteutuksesta. Olen ollut äärimmäisen kiinnostunut liiketoiminnan strategisesta suunnittelusta reilut kymmenen vuotta. Sen arkielämän muunnelmista olen ollut silloin tietämättäni kiinnostunut jo nuorena. Olipa kyse kalastuksesta tai kilpaurheilusta minusta oli aina todella mielenkiintoista analysoida ja pohtia sekä toteuttaa erillaisia pelisuunnitelmia vaikkapa suurharjuksen saamiseksi. Sittemmin kymmenien kirjojen, opiskelujen, opettamisen sekä käytännön kokeilujen kautta minulle on auennut entistä paremmin se, että liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa kyse on samasta. Näkemyksestä, kyvystä kiteyttää ja siitä pienestä selittämätömästä tekijästä!

Mietitäänpä hetki kurkilaumaa matkalla kohti etelää. Onko ketään muuta häirinnyt se fakta, että kurjet osaavat suunnistaa tähtien perusteella talvehtimisalueilleen. Se, mikä minua tässä hienossa luonnon näytelmässä häiritsee, on se fakta, että kurjet osaavat suunnistaa tähtien avulla ilman, että ovat koskaan nähneet tähtiä. Ok, joku näppärä voisi sanoa, että auran vanhemmat osaavat ohjeistaa sen nuoremmilleen. Yritysmaailmassa puhuttaisiin hiljaisen tiedon siirtämisestä nuoremmille eli mestari oppipoika -ajattelusta. Mutta, kun sama ilmiö toistuu myös yksin suunnistajien kohdalla. Maailman nopein lintu muuttohaukka lentää yksin etelään hyödyntäen tähtiä. Kun lintuja huijataan koeolosuhteissa pimeässä tilassa ja ne laitetaan lentämään huoneen kattoon tehdyn ”tähtikartan” avulla niin ne muuttavat lentosuuntaa, kun katon tähtikartaa siirretään. Miten ne pystyvät siihen? Miten hyvät strategistit pystyvät kerta toisensa perään laatimaan ja toteuttamaan menestystarinoita? Rakennuspalikat ovat kaikkien saatavilla.

Kyse on kyvykkyydestä, sen löytämisestä ja kiteyttämisestä muille ymmärrettävään muotoon. Oppipoika-kisälliajattelua parhaimillaan. Kyse on myös siitä pienestä selittämättömästä tekijästä, jonka jotkut vain osaavat. Se on heissä. Muuttolinnuilla se on taito suunnistaa jollain selittämättömällä tekijällä. Huippustrategisteilla se taito pystyä luomaan menestystä kerta toisensa perään vaikka muut epäonnistuvat. Kurkilaumassa kyvykkyyttä on paitsi lintujen liito-ominaisuuksia tukeva rakenne niin myös se tiimipeli, jolla kurjet vaihtavat vetovuoroa kesken lentourakan lämpimiin maihin. Itse aura on kuin nuolen kärki, mikä toimii itsessään ilman vastuksen pienentäjänä. Yksinyrittäjillä tiimin voimaan ei voida menestystä perustaa. Toki villistä kuonnosta löytyy esimerkkejä strategisesta kumppanuudesta. Esimerkiksi merten yksinäisen valashain ja remoran yhteistyö hakee vertaistaan. Mutta se muuttohaukka. Se muuttaa yksin ja hyödyntää tähtiä: miten? Kyse on siitä pienestä selittämättömästä tekijästä. Mielestäni sitä ei tarvitsekaan tietää. Olkoon se muuttohaukan ja kumppaneiden pieni suuri salaisuus.

Se kirja: Richard P. Rumelt, Hyvä strategia huono strategia, tarjoaa erinomaisen ja kriitiisen katsauksen strategian olemukseen. Se avaa silmät todella hyvin suhtautumaan kriittisesti klassisen suunnitelmallisen koulukunnan ajatuksiin. Tai oikeastaan siihen, että koulukunnan ajatukset ymmärretään vääriin, tai niitä ei vain osata tuoda oikein strategiatyöhön. Olen kirjan puolen välin paikkeilla ja sitä pientä selittämätöntä tekijää ei kirjassa ole huomioitu. Uskon itse, että sen vaikutus on suuri. Niin kurjet tiimipelaajina kuin muuttohaukka yksilönä hyödyntävät ulkoisen ympäristön suomia mahdollisuuksia nauttiessaan kaupunkien rakennusten lämmön suomasta nosteesta. Yhtälailla niiden rakenne tukee niiden saallistustapaa sekä elinolosuhteita yksi yhteen. Niillä on kyvykkyyttä ja niillä on strategia. Mutta mikä selittää tähdet ja suunnistuksen? Mikä selittää sen, että strategisessa suunnitelussa jotkut vain onnistuvat vaikka muiden ajatukset ja toteutus ovat identtisen oloisia. Se on se pieni selittämätön tekijä. Se pitää pelin mielenkiintoisena ja on hyvä että se myös säilyy selittämättömänä. Kutsuttakoon sitä aidoksi -täydelliseksi- kilpailuetutekijäksi sillä sitä ei voi mielestäni kopioida. Tästä olemme Rumeltin kanssa samaa mieltä. Hyvässä strategiassa sellainen pitää olla. Muutoin se on huono strategia.

FREECONOMICS -liiketoimintasuunnitelman pelisuunnitelmana

FREECONOMICS ”Be the first to give away what others charge for” The Economist.

Freeconomics tarkoittaa ilmaistaloutta. Siis sitä, että annat ilmaiseksi jotain, mistä muut veloittavat. Ilmaistalouden logiikkaa hyödyntävä yritys voi pärjätä erinomaisesti, jos strategia on kunnossa, ja ilmaisen kääntäminen kannattavasti maksulliseksi on mallinnettu hyvin.Hyvä tapa mallintaa freeconomics -strategia on esimerkiksi Yrityssuomen liiketoimintasuunnitelma.

Freeconomics -ajatteluun pohjautuvia strategisia ratkaisuita on varsinkin pilveen menestyksensä perustavissa yrityksissä paljon. Hyvä esimerkki on mielestäni erinomainen Arkhimedes -laskutusohjelma. Myös sosiaali- ja terveysalan sekä hyvinvointisektorin yrityksissä on oivat mahdollisuudet ilmaistalouden logiikan hyödyntämiseen. Skaalautuva teknologia auttaa paljon. Siitä esimerkkinä, vaikkapa liiketoimintasuunnitelman laatimista varten, toimii  ptstudio.fi -palvelu.

Sote- ja hyvinvointiliiketoiminnan menestyksen kannalta olennaista on saada asiakas oppimaan enemmän itsestään. Emme voi perustaa liiketoimintaa kannattavasti siihen, että tyrkytetään jumppaa tai kuntosalikorttia ihmiselle, joka ei ymmärrä sitä tarvitsevansa. Sen sijaan voimme osallistaa ja opettaa asiakasta itse palvelun suunnitteluun ja tuotantoon heti alkumetreiltä lähtien. Annetaan asiakkaan kokea ja nauttia hyvää ilmaiseksi ja oppia siitä, mihin saavutettu hyvä olo perustuu. Loppu soljuu kuin itsestään ja asiakas sitoutuu entistä vahvemmin yrityksen palveluiden käyttäjäksi. Hän ymmärtää tarvitsevansa lisää taitojen ja kehittyessä ja yrityksellä on tarjota siihen ratkaisu.

Hyvässä freeconomics -ajattelua hyödyntävässä liiketoimintamallissa on analysoitu se logiikka, jolla sitoutumisen tuoma rahamäärä ylittää alkumetrien ilmaisen oppimisen. Edellä mainitun seikan vuoksi on oleellista tehdä huolellisesti liiketoimintasuunnitelman ympäristöanalyysi. Edelleen itse ilmaispalvelu on muotoiltu sellaiseksi, että se pakottaa kiinnostumaan maksullisista osista. Niitä ei tyrkytetä tai promota sen enempää vaan ne myyvät itse itsensä asiakkaan oppimisen kautta.

Vakuuta ja sitouta ilmaiseksi! Tarjoa lisää vielä parempaa maksullisesti!
Vakuuta ja sitouta ilmaiseksi! Tarjoa lisää vielä parempaa maksullisesti!

Yksinkertainen esimerkki edellisestä on fysioterapia. Kuulin muutama vuosi sitten, että 60% suomalaisista luulee, että fysioterapiaan ei saa mennä ilman lääkärin lähetettä. Tilanne on siinä mielessä karmaiseva, että nimen omaan ennalta ehkäisevässä fysioterapiassa ja hyvinvointipalveluissa on alan tulevaisuuden menestyksen ydin. Julkisen puolen rahoitus on tulevaisuudessa iso kysymysmerkki. Liiketoimintamalli, joka poikkeaa alan valtavirrasta, aktivoi asiakkaita tulemaan ilmaisiin/puoli-ilmaisiin fysioterapia-asiantuntijatapaamisiin ja koulutuksiin, joissa opetetaan asiakasta ymmärtämään oman kehonsa toimintaa. Kun tietämys omasta kehosta kasvaa ymmärtää asiakas myös ne tarpeet, joihin yrityksellä on maksullinen ratkaisu. Asiakas osallistuu pikkuhiljaa oman palvelukokonaisuutensa suunnitteluun ja ostaa lopulta tarvitsemansa ratkaisun. Hutien määrä on minimaalinen molemmin puolisen oppimisen kautta. Asiakkaan terve tulevaisuus rakennetaan yhdessä ja lisäarvoa syntyy varmasti.

STRATEGIA ON ONNISTUNUT, KUN ASIAKAS OPETTAA SINUA

Parhaimillaan oppimisen mahdollistaminen ja asiakkaan kannustaminen kyseenalaistamaan valmentajan tai fysioterapeutin näkemyksiä luo vuoropuhelun kulttuurin. Siinä on uuden myynnin paikka tai mahdollisuus päästää irti ja ohjata asiakas jatkoille uusiin haasteisiin. Terve ja kivuton on onnensa kukkuloilla ja syystä! Lisäksi alunperin ilmaisesta asiakkaasta on syntynyt suositteleva asiakkuus.Vai mitä mieltä olette siitä, että promovideolla täysin nollapohjilla aloittanut kuntoutuja ohjaa fysioterapeutilleen sen, mitä itse on oppinut.

PELISUUNNITELMA KUNTOON!

Sosiaali- ja terveysalan myllerys on näkyvästi esillä niin valtakunnan päämedioissa, kuin myös vaikkapa fysioterapiayrittäjien arjessa. Toisaalta kiemurainen sote-uudistus antaa odottaa valmistumistaan; toisaalta esimerkiksi fysioterapian osalta digitaalinen kehitys luo erinomaisia mahdollisuuksia uusille liiketoimintamalleille. Hyvä ja aidosti erilainen liiketoimintamalli on sellainen, että siitä selviää yhdellä silmäyksellä kilpailijoista poikkeava tapa hyödyttää asiakasta. Se on visualisoitu malli siitä, miten hyödytämme asiakasta enemmän, kuin hän palveluista maksaa. Hyvä liiketoimintamalli kertoo myös sen logiikan, miten yritykseen virtaa pitkällä aikavälillä enemmän rahaa, kuin sieltä lähtee.

Oheisessa videossa esittäytyy Minttu. Hän on fysioterapeutti ja putkahtelee videocaseissa tuon tuosta tulevien kirjoitusten lomassa. Tällä videolla Minttu on asiakkaan roolissa: case asiakkaan sähköinen polku.

 

 

Sosiaali- ja terveysalan yrityksissä ja erityisesti fysioterapia-alan organisaatioissa huolestuttavan suuri osuus yritykseen virtaavasta rahavirrasta perustuu julkisiin hankintoihin ja siten yrityksen ulkoisen ympäristön ilmiöistä erityisesti poliittis-lainsäädännöllisen ympäristön suomaan kilpailuetuun. Tämä kilpailuetu -esimerkiksi. fysioterapia alv 0%- on ollut perusteltua aikana, jolloin sen rahoittaminen Suomessa oli mahdollista. Kun rahoittaja puuttuu -esimerkiksi voimakkaasti kasvava metsäteollisuuden klusteri-, tai on heikentynyt huomattavasti, on vaikea nähdä mekanismia, jolla  yllä mainitun kaltainen verotuksellinen kilpailuetu voidaan ylläpitää. Yritys, jonka liiketoimintamalli on kestävällä pohjalla, ei voi perustaa menestymistään kilpailuetutekijöihin, joihin se ei voi itse vaikuttaa, tai vaikutusmahdollisuus on minimaalinen.

Edellä mainittu kuvaus on hyvin todenperäinen esimerkki siitä realismista, jota yksityisen sektorin fysioterapiayritykset kohtaavat juuri nyt. Aivan vastaavan kaltaista myllerystä on esimerkiksi oppisopimuskoulutuksia järjestävillä organisaatioilla, jotka saavat rahoitusta valtiolta. Hyvin tehty liiketoimintasuunnitelma pakottaa laatijansa pohtimaan niitä voimia, jotka muokkaavat liiketoiminnan menestymisen mahdollisuuksia. Laatimisprosessin lopputulos kiteytyy liiketoimintamalliksi, jonka ymmärtävät kaikki sen toteutukseen osallistuvat.

Tulevissa kirjoituksissa tullaan paneutumaan tarkemmin niihin seikkoihin, jotka oman kokemukseni mukaan luovat aidosti kestävää kilpailuetua sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa. Kilpailuedun lähteitä tai murskaajia, jotka saavat palstatilaa, ovat ainakin:

-freeconomics,

-vanhanliiton muutosjarrut johtoportaassa

-koko alan kehittymismahdollisuuksia nakertavat ”kutsumustyöntekijät”

Näillä ajatuksilla liikkeelle! Suosittelen perehtymään Business Model Canvakseen työkaluna oman liiketoiminnan mallintamiseen. Tulevat tekstit ja vierailijakirjoitukset tulevat olemaan rakenteeltaan sellaisia, että ne tukevat kyseistä mallia.

Johannes Hesso